Stay gold, Ponyboy


Pan 14.4.11 - 28.4.17

Half a dozen brats turned with expressions of derision, and Lyra threw her cigarette down, recognizing the cue for a fight. Everyone's daemon instantly became warlike: each child was accompanied by fangs, or claws, or bristling fur, and Pantalaimon, contemptuous of the limited imaginations of these gyptian daemons, became a dragon the size of a deer hound.

Philip Pullman: The Golden Compass


Voisin kertoa Pankusta montakin asiaa, mutta kerron tämän: Pannarissa oli jotain helposti lähestyttävää ja ystävällistä, joka teki siitä pidetyn ja luotetun muiden koiriemme keskuudessa. Rumo ei keskimäärin juuri perustanut pennuista, mutta Pan pääsi lähelle ja se kaksikko olikin tiivis ne muutamat vuodet, jotka ne yhdessä asuivat. Rumo ja Pan olivat todella erilaisia, vastavoimat, jotka kuitenkin soljuivat keskenään sujuvasti. Niiden välillä oli kadehdittava mutkattomuus. Puolitoistavuotiaan, kaltoin kohdellun Sookien liittyessä jengiin Pan oli ensimmäinen johon Soo tukeutui. Sookiella kesti kauan oppia luottamaan muhun ja tuntemaan Rumo, mutta jo ensimmäisenä iltanaan meillä se nukahti Pannarin häntä tyynynään.

Pan muutti kolmevuotiaana vanhemmilleni asumaan Epun kuoltua. Masi jäi ihan yksin eikä eroahdistuneena kestänyt sitä, joten Pan meni avuksi ja lunastikin paikkansa Masin tukena ja turvana. Luovutusikäinen Tapio piti Masia aluksi vähän jännittävänä, mutta Pannariin Tape suhtautui heti kuin vanhaan tuttuun, parhaaseen ystävään. Tapio ei tähänkään päivään mennessä ole onnistunut kohtaamaan Pannaria kiljumatta riemusta.






The air is quiet, except the bird-wings overhead. Today, chasing the tide feels a little less like dying and a little more like coming home. 

Kommentit

Jenni Harju sanoi…
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

Suositut tekstit