Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

May the course be with you

(Ensin ohimennen arkikuulumiset: kylmään voi tottua mut ei oo pakko jos ei haluu)
Ennen viikonlopun viimeistä rataa innostus ja äärettömän hyvänlaatuinen jännitys vilisee sormenpäistä selkärankaan kuin sähkövirta. Aivan kuin kevenisin hieman, annan tunnetilan kannatella. En malta pysyä paikoillani, vaan haluaisin jo mennä. Päästäkää minut jo, ajattelen seuratessani malttamattomana radanrakennusta. Ymmärrän silloin, että sen täytyy olla aika lailla se tunne, joka Tapiolla on joka kerta ennen starttia. Tajuan pääseväni lähemmäs kisakumppanini mielenmaisemaa kuin koskaan aiemmin ja alan ymmärtää sen kiihkeyttä. Eihän tässä malta itsekään pysyä nahoissaan. En muista milloin olisin viimeksi tuntenut sillä tavalla, jos sitä on koskaan aiemmin kisoissa tapahtunutkaan.

Tammikuun alussa palasimme pienoiselta kisatauolta ja juoksimme pari starttia. Loppuvuoden haasteet oli ehkä selätetty tauon aikana, mutta olimme kehittäneet uusia. Tapio karkasi palkkalelulle jättäen loppusuoran kesken. Olin …

Viimeisimmät blogitekstit

2017

Eikä oo pimeää enää

Life shrinks or expands according to one's courage

Periytyykö syöpä?

Kaukaa kaaoksesta näimme toiseen galaksiin

Nuorallatanssija

Silmänkääntötemppu, tietoo ja taikaa

Molemmat tunnetaan et jotain rinnassa hehkuu

Don't you know that everybody's got a Fairyland of their own?

Täytyy antaa kaikkensa jos haluu kylpee onnessa